Hiukset

Hiukset on ihmisen päälaen, ohimojen ja takaraivon karvoitusta.

Hiukset ovat sarveiskuitua ja kasvavat päänahassa sijaitsevasta hiustupista.

Hiukset kasvavat keskimäärin 1-1.5 senttimetriä kuukaudessa. Niitä on ihmisen päässä noin 100 00. Kun hiuksen kasvu pysähtyy, niin se putoaa uuden hiuksen tieltä. Kasvu kestää suunnilleen kolme vuotta.

Hiusten värejä on monia esim. punaista, mustaa ja vaaleaa yms.

Hiustenväri muuttuu harmaaksi, kun hiustuppi lakkaa tuottamasta väriainetta.
Kiharuus hiuksissa riippuu hiustupen muodosta.

Rakenne

Hius koostuu 80% keratiini proteiinista, 10-15% vedestä ja 5-10% muista aineista kuten: pigmenteistä, mineraaleista ja rasvoista
Hiuksessa on kolme kerrosta, uloimpana on käpymäinen suonikerros, sen sisällä paksu kuitukerros ja sisimpänä ydin (sitä ei aina ole). Hiuksille värin antavat pigmenttisolut ovat kahdessa sisimmässä kerroksessa.

Kaksihaarainen hius on vaurioitumisen seurauksena pituussuuntaisesti haljennut hius. Vaurio voi syntyä kemiallisesta tai mekaanisesta käsittelystä esim. värjäyksestä.

Ellei hius ole kokenut kemiallista tai mekaanista käsittelyä, niin hiuksen haarautuminen johtuu kuivuudesta.

Hiuksen latva on heikko ja rappeutunut. Joskus hiuksesta voi tulla kolmihaarainen. Tämä ei kuitenkaan lopeta hiuksen kasvua, mutta haarautuminen tekee hiuksesta huonokuntoisen, helposti katkeavan ja ohuen.

Kasvu

Hius kasvaa hiustupesta, yhdessä tupessa on yleensä myös ainakin yksi talirauhanen. Hius alkaa kasvamaan kun hiuksen juuren solut jakautuvat. Hiukset jakaantuvat kerran 23-72 tunnissa.

Hiuksen kasvuvaihe kestää 3-7 vuotta ja sen jälkeen hiuksen kasvu on hidasta noin kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen tulee kolmen kuukauden pituinen lepovaihe, eikä hius kasva ollenkaan.

Hiusten kasvu on nopeimmillaan 15-30 vuoden iässä.

Hiustupet toimivat toisistaan riippumatta, silloin ne tuottavat keratiinia ja väriaine melaniinia.

Vanha hius putoaa uuden tieltä kolmen vuoden jälkeen.

Hiuksen rakennusaineet

Hius on keratiinia eli sarveistuneistasoluista muodostunutta, kuitumaista ainetta. Solujen väliaine eli hyaliini pitää kerariinisolut kiinni toisissaan ja sitoo vettä hiuksiin.

Keratiini sisältää proteiinia, rikkipitoista aminohappoa, eli kysteiiniä, pigmenttihiukkasia, eli melaniinia, rasva-aineita, suoloja ja mineraaleja.

 Keratiini on kovaa, kiinteää, ei veteen liukenevaa, turpoaa ja pehmenee imettyään vettä itseensä ja liukenee alkaliseen aineeseen.

Hiuksen alkuaineet ovat: hiili, vety, happi, typpi ja rikki.

Mitä paksumpi hius on, sitä enemmän siinä on suomukerroksia.
Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen pinnan kiilto.

Hiuksen ihonalainen osa

1. Karvatuppi (follikkeli)

2. Henlen ja Huxleyn kerrokset

3. Hius

4. Talirauhanen

5. Karvankohottajalihas

6. Vastamuodostuneita soluja hiussipulissa (bulbi)

7. Hiusnysty (papilla)
8. Hiuksen verisuonia

Hiuksen ihonpäällinen osa

1. Suomu, eli pintakerros (kutikula)
2. Kuitukerros (kortex)
2A. Kuitukerroksen solu
2B. Makrosäikeet

2C. Mikrosäikeet

2D. Protosäikeet

3. Ydinkerros (medulla)

Suomukerros

Suomukerros koostuu hiusta kiertävistä, päällekkäisistä keratiinikuiduista, jotka päällekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Suomukerroksia on 6-10 hiuksen paksuudesta riippuen. Suomukerros on väritön ja läpikuultava ja siinä on vettä sekä likaa hylkivä pinta. Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen pinnan kiilto.

Hiusten kuivuminen

Hius kuivuu, kun mekaaninen rasitus, kuten harjaaminen, tupeeraaminen, kuuma ilma tai rauta tai kemialliset käsittelyt, kuluttavat suomuisen pinnan rakennetta ja liuottavat sekä kuivattavat sitä tiiviisti yhdessä pitävää solujen väliainetta. Suomujen reunat irtoilevat ja hiukseen muodostuu aukkoja eli hius huokoistuu. Epätasaisesta pinnasta valonsäteet eivät heijastu tasaisesti, jolloin hius näyttää huonokuntoiselta. Hiuksen kiiltoon voi vaikuttaa paikkaamalla suomukerroksen aukkoja sitä täyttävillä tai hiuksen pinnalle kalvoa muodostavilla hoito- ja muotoilutuotteilla tai happamilla hoitoaineilla. Tuotteiden ainesosat tasoittavat hiuksen sähköistä varausta sekä tuovat hiukseen kosteutta, jolloin suomut vetäytyvät pinnanmyötäisiksi.

Kuitukerros

Kuitukerroksen keratiinisolut ovat muodoltaan putkimaisia kuitusoluja, joita solujen väliaine pitää koossa. Kuitusolut koostuvat suuresta määrästä makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä. Mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä eli protosäikeistä. Yksi alkusäie muodostuu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat muodostuneet hiili-, vety-, happi- ja typpiatomeista.

Näitä molekyyliketjuja yhdistävät poikittaiset rikkisidokset. Rikkisidokset katkeavat happiatomien sitoutuessa niihin, jolloin hiuksen rakenne vaurioituu. Tätä kutsutaan rakenne- eli happivaurioksi. Kuitukerroksessa sijaitsee melaniini eli väripigmentit.

  Kuitukerros antaa hiukselle sen joustavuuden. Näkyvät muutokset hiuksissa tehdään kuitukerroksen rakenteeseen.

Hiusten elinkaari

Hiusten kasvussa on kolme vaihetta, joiden aikana hius syntyy, kasvaa, lopettaa kasvunsa ja irtoaa, tätä sanotaan hiusten elinkaareksi. Vanhuus iässä hiuksia lähtee enemmän kuin nuorena. Hiukset eivät irtoa kausittain, vaan hiuksia irtoaa läpivuoden tasaisesti. Hiusten pituus, vahvuus ja määrä johtuvat perintätekijöistä, rotuominaisuuksista, sukupuolesta ja ihmisen iästä.

  

Hiusten lähtö

Normaalisti päivittäin irtoaa n. 50- 100 hiusta. Jos hiustenlähtöä esiintyy normaalia runsaammin, se on merkki häiriöstä hiuksen elinkaaressa.
Häiriöitä voivat aiheuttaa: sairaudet, heikentynyt yleiskunto, elimistön tulehdukset, lääkitys, jatkuva stressi, raskaus ja mekaaninen vaikutus. Hiustenlähtö voi olla myös tilapäistä